Tämä on toinen osa viisiosaisesta kirjoitussarjasta, jossa käsitellään psykologista pääomaa. Tässä kirjoituksessa keskitytään siihen, miten toivo näkyy osana psykologista pääomaa.
Positiivinen psykologinen pääoma on henkinen voimavara, joka on keskeinen tekijä sekä menestykselle että hyvinvoinnille. Kertauksena vielä, että psykologinen pääoma koostuu neljästä eri osa-alueesta eli voimavaratekijästä, jotka ovat:
- toivo,
- realistinen optimismi,
- resilienssi (sinnikkyys), ja
- itseluottamus (minäpystyvyys).
Tutkimuksissa on havaittu, että psykologinen pääoma on enemmän kuin edellä mainittujen osiensa summa. Sen vuoksi kaikkien neljän osa-alueen kehittäminen on hyvästä.
Miten toivo näkyy osana psykologista pääomaa?
Toiveikkuus on uskoa siihen, että jotakin hyvää on tulossa. Toiveikkuus, eli toiselta nimeltään tulevaisuususko tai toivo, sisältää Ilona Rauhalan esittämän mallin mukaan kolme osatekijää:
- tavoitteellisuuden,
- määrätietoisuuden ja
- suunnitelmallisuuden.
”Toivo on päämäärän ajattelemista, motivaatiota sen saavuttamiseksi ja tietämistä, miten tai millä tavoin päämäärän voi saavuttaa” -Snyder
Psykologisen pääoman osana toivo pitää sisällään sekä tahtoa (willpower) että keinoja (waypower) toteuttaa itsellesi tärkeät suunnitelmat. Keinovoimalla (waypower) tarkoitetaan sitä, että sinulla on tarvittaessa kykyä löytää vaihtoehtoisia reittejä tavoitteesi saavuttamiseen. Jos yksi reitti sulkeutuu, niin pohdi, mitä vaihtoehtoisia reittejä voisi olla.
Oletko sinä useimmiten toiveikas vai toivosi menettänyt?
Toiveikkaan henkilön tunnistat siitä, että hän
- uskoo ja luottaa tulevaisuuteen,
- kurkottaa aktiivisesti omilla toimillaan tulevaisuuteen,
- tarttuu mahdollisuuksiin rohkeasti,
- ottaa suunnitelmallisesti vaikka pieniäkin askelia kohden omia tavoitteita,
- esteiden ja haasteiden kohdatessa, miettii ja etsii vaihtoehtoisia tapoja ja reittejä tavoitteensa saavuttamiseksi, ja lisäksi
- olosuhteiden muuttuessa osaa muuttaa myös omia tavoitteitaan tilanteen mukaan.
Toivonsa menettäneen henkilön tunnistat puolestaan siitä, että hän:
- heittää hanskat tiskiin,
- luovuttaa ja katkeroituu, ei viitsi enää yrittää, ja
- ei tunnista kohdalle osuvia mahdollisuuksia, eikä ainakaan osaa tarttua niihin.
Kumpaa tyyppiä sinä useimmiten tunnistat omassa toiminnassasi?
Toiveikkuus ja tuloksellisuus
Psykologisen pääoman osana toivo ei kuitenkaan ole epärealistista haihattelua. Sen sijaan toiveikkaat ihmiset asettavat itselleen haastavia, mutta realistia tavoitteita, joita kohti he osaavat johtaa itse itseään.
Toiveikkuudella ja tuloksellisuudella on positiivinen yhteys. Sillä on myös myönteinen yhteys suoriutumiseen, työviihtyvyyteen ja työhön sitoutumiseen. Epärealistinen toiveikkuus, eli haihattelu, sen sijaan korreloi negatiivisesti menestyksen kanssa.
Toivo luonteenvahvuutena
Toiveikkuus on myös yksi positiivisen psykologian 24 luonteenvahvuudesta. Toiveikkuus on ”hyödyllinen” luoteenvahvuus myös hyvinvoinnin näkökulmasta, koska se on yksi eniten hyvinvointiin sekä eri elämänalueiden menestykseen yhteydessä oleva luonteenvahvuus.
Kaikki luonteenvahvuudet ovat potentiaalisesti kaikkien ihmisten käytettävissä. Osa niistä on meille enemmän luonteenomaisia kuin toiset, mutta kaikkia luonteenvahvuuksia, myös toivoa, on mahdollista aktivoida harjoittelulla käyttöön.
Toiveikkuuden kanssa useimmin esiintyvät luonteenvahvuudet ovat innostus, kiitollisuus, näkökulmanottokyky, sinnikkyys ja rakkaus.
A rainbow is a prism that sends shards of multicolored light in various directions. It lifts our spirits and makes us think of what is possible. Hope is the same – a personal rainbow of the mind.
-Snyder
Toivon lisääminen
Seuraavien kysymysten avulla voit pohtia toivon roolia omassa elämässäsi:
- Milloin olet elämässäsi ollut erityisen toiveikas? Mitkä asiat johtivat siihen?
- Miten toiveikkuuden määrä vaihtelee eri elämänosa-alueillasi?
- Mikä on itsellesi tärkeä tavoite? Mikä olisi pienin mahdollinen muutos, joka lisäisi toivoasi itsellesi tärkeää asiaa kohtaan?
- Mikä auttaisi sinua katsomaan asioita enemmän toiveikkaasta näkökulmasta?
- Minkä asian suhteen voisit olla toiveikkaampi juuri nyt?
Ilonan tarina toivosta
Ilona kertoo Pääasia-kirjassaan hauskan pienen tarinan:
”Kenkätehdas lähettää kaksi työntekijäänsä kartoittamaan markkinoiden potentiaalia köyhään Afrikkaan. Ensimmäinen työntekijöistä lähettää sähkeen: ”Tilanne on toivoton – kenelläkään ei ole kenkiä.” Toinen puolestaan sähköttää voitonriemuisesti: ”Mahtavat markkinat – kenelläkään ei ole vielä kenkiä.”
Kummanko sähkeen sinä olisit lähettänyt?
Lue myös Miten onnistut ja parannat hyvinvointiasia – kehitä psykologista pääomaasi ja Mitä itseluottamus tarkoittaa osana psykologista pääomaa?
Lähteet:
Business Coaching Instituten Business Coach koulutuksen oheismateriaali (Rauhala Ilona).
Houston 2020. What is Hope in Psychology. https://positivepsychology.com/hope-therapy/
Rauhala, Leppänen ja Leppänen 2013. Pääasia – organisaation psykologinen pääoma.
Rauhala 2017. Johda ihmistä – Psykologiaa johtajille.
Wenström 2020. Positiivinen johtaminen.
Pingback: Realistinen optimismi osana psykologista pääomaa
Pingback: Miten onnistut ja parannat hyvinvointiasi - kehitä psykologista pääomaasi - Cloudbalance Oy
Pingback: Mitä resilienssi tarkoittaa osana psykologista pääomaa?
Pingback: Mitä itseluottamus tarkoittaa osana psykologista pääomaa?
Pingback: Mitä onnistumisella tarkoitetaan ja mitä siihen tarvitaan? - Cloudbalance Oy