Oppimisen ilo luonteenvahvuutena on intohimoa oppimista kohtaan ja oppimista oppisen vuoksi. Uteliaisuus ja oppimisen ilo on yksi läheisimmistä luonteenvahvuuspareista, mutta ne ovat kuitenkin eri luonteenvahvuuksia. Uteliaisuus ajaa etsimään uutta tietoa, kun taas oppimisen ilo tuo halun syventää tietämystä. Uteliasta motivoi tiedon saaminen ja oppimisen ilon omaavaa motivoi puolestaan tiedon määrän lisääminen. Uteliaisuuteen voi yhdistyä energisyys, kun taas oppimisen ilo on enemmän mietiskelevää.
Henkilö, jolla on oppimisen ilon luonteenvahvuus ei tyydy yhteen kiinnostavaan aihetta käsittelevään blogipostaukseen tai kahden lauseen vastaukseen, vaan hän haluaa syventyä aiheeseen ja oikeasti oppia uuden taidon tai kasvattaa syvällistä ymmärrystä asiasta. Todennäköisemmin hän siis lukee useamman kirjan kiinnostavasta aiheesta, osallistuu kurssille, suorittaa uuden sertifikaatin, hankkii uuden ammatin tai vähintäänkin selvittää mielenkiintoista aihetta monesta lähteestä. Muodollisessa oppimisessa oppimisen ilon omaavaa henkilö painottaa perinpohjaista työskentelyä pelkkien arvosanojen sijaan.
Oppimisen ilo uusien asioiden äärellä tapahtuu päivittäin joko YouTuben tai Podcastin avulla. Rakastan kuunnella tarinoita, puhetta. Ihmisten äänensävyt ja intonaatiot kiinnostavat narratiivin lisäksi. Parasta, jos pääsen keskustelemaan ja pohtimaan asiaa jonkun kanssa. Usein myös vaikkapa tenttiin valmistautuminen sisältää osion, jossa tiivistän asiaa puhumalla sitä itselleni.
– Sanna Virtanen
Oppimisen ilo voi näyttäytyä haluna käydä museoissa, tutkia verkkokirjastoja tai tietopitoisia nettisivuja sekä dokumenttien ja asiaohjelmien katsomisena. Oppimisen ilon omaavaa kiehtoo uusi tieto ja sisältö. Suuri määrä tietoa on parempi kuin vähäinen tiedon määrä. Ymmärtäminen on tärkeämpää kuin epämääräinen käsitys asiasta. Uuden oppiminen on innostavaa ja voi ruokkia useita myönteisiä tunteita, kuten iloa, ylpeyttä, toivoa ja jopa rauhallisuutta. Toisaalta, jos opiskelumateriaali on kovin haastavaa, niin myös oppimisen ilon luonteenvahvuuden omaava saattaa kokea turhautumista. Joskin hänellä on melko hyvät itsesäätelykyvyt.
Oppisen ilo näkyy myös aloitteellisuutena oman oppimisen edistämisessä ja resurssien suuntaamisessa. Koulu- tai kurssimuotoisen oppimisen lisäksi myös arkipäiväiset tapahtumat näyttäytyvät mahdollisuutena oppia uutta ja elämä näyttäytyykin ”kouluna” eli elämänkouluna. Haasteet, takaiskut, keskustelut ja sosiaalinen media ovat kaikki mahdollisuuksia oppia uutta. Tieto jostain uudesta asiasta on kuin edessä avautunut ovi, joka kutsuu tutkimaan aihetta lisää. Oppimisen ilon vahvuuden omaavat arvostavat sitä, että he oppivat uutta.
Oppimisen ilo on itsellä varmaan vahvin luonteenvahvuuksista. Jos vaikkapa työssä ei ole jatkuvaa oppimisen mahdollisuutta, kyllästyn ja väsyn todella nopeasti ja työ menettää merkitystä omassa elämässä. Itsellä se on näin ollen ehkä jopa eräänlainen perustarve ja oleellinen osa merkityksellistä elämää. Hyödynnän usein myös oppimisen ilon kanssa näkökulmanottokykyä ja luen vaikkapa artikkeleita, jotka ei muuten niin itseä kiinnostaisi, mutta jotka auttaa avartamaan omaa ajattelua ja ymmärtämään paremmin muiden näkökulmia.
– Janita Julkunen
Miten oppimisen ilo luonteenvahvuutena näkyy käytännössä?
Oppimisen ilo luonteenvahvuutena edistää kehittymistä, syventää tietämystä ja kompetenssia. Oppimisen ilon luonteenvahvuuden omaavat pärjäävät yleensä hyvin koulussa ja lukevat paljon. Usein he ovat introvertteja ja hiljaisempia henkilöitä.
Opiskelijoita koskevissa tutkimuksissa on havaittu oppilailla olevan erilaisia saavutusorientaatioita. Hallintaorientaatio (mastery or task or learning) keskittyy enemmän henkilökohtaiseen suoritukseen, jota opiskelija arvioi omalla kehittymisellään tai vaivannäöllä. Suoritusorientaation (performance or ability or ego) omaava vertaa edistymistään suhteessa toisiin tai johonkin ulkoisesti määritettyyn mittariin kuten arvosanoihin. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että näistä kahdesta hallintaorientaatio yhdistyy oppimisen iloon, koska se mahdollistaa edistymisen kokemuksen oppimisen aikana.
Näiden kahden orientaation eroavaisuus näkyy myös oppimisstrategioissa ja koetuissa tunteissa. Hallintaorientaation omaavat ovat tutkimuksissa raportoineet, että he yrittävät mm. yhdistää opiskelemaansa asiaa jo tietämiinsä asioihin. He myös kertovat useimmin olevansa kiinnostuneita opiskeltavasta aiheesta ja nauttivansa sen opiskelusta. Erot näkyvät myös tavoitteissa. Hallintaorientaation omaavilla on yleensä lähestymistavoite välttämistavoitteen sijaan.
Oppimisen ilo tukee myönteisiä kokemuksia, jotka puolestaan edistävät psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Haasteen tai takaiskun näkeminen oppimisen ja kasvun mahdollisuutena lisää sinnikkyyttä. Oppimisen ilolla on motivaatiota edistäviä vaikutuksia, jotka auttavat jatkamaan takaiskuista, haasteista ja mahdollisesta kriittisestä palautteesta huolimatta.
Kehon taitojen oppiminen tuottaa iloa ja riemua. On lapsellisen ihanaa oppia jotain, mitä ei osannut nuorena. Että sitä voi oppia voltin keski-iässä! Ja liikkuvuus olla vähintään yhtä hyvä kuin teininä! Aikuisena oppimista syventää se, että olen oppinut analysoimaan ja kysymään miksi-kysymyksiä. Miksi pitää tehdä samoin kuin lapsena, jos se ei silloinkaan toiminut? Miksi pitää tyytyä johonkin, mikä sopii kaverille mutta joka tylsistyttää itseä? Ohjaajalta vaatii jotain muuta kuin kouluaikana, sillä oma oppimiskyky on selkiytynyt eikä opettajaa tarvitse sen esittelijäksi vaan pikemminkin polun näyttäjäksi, vertaiseksi ja tsemppaajaksi. Ja kehon taitojen kohdalla myös kertomaan, kun liikeradat ovat hakusessa ja ohjaamaan kädestä pitäen kohti oikeaa kehontoimintaa. Oppimisen ilo on jotain, josta haluan nauttia vielä kuolinvuoteellanikin.
– Sini
Jollet omaa oppimisen ilon vahvuutta yleisesti, niin ei ole syytä huolestua, sillä lähes kaikki ihmiset kokevat oppimisen iloa suhteessa johonkin heitä erityisesti kiinnostavaan aiheeseen tai aiheisiin.
Oppimisen iloa, niin kuin muitakin luonteenvahvuuksia, voi tietoisesti aktivoida. Alempaa löydät siihen vinkkejä.
Oppimisen ilo näkyy arjessani joka päivä, kun autan työkseni ihmisiä oppimaan. Yrittäjänä siitä on tullut tärkeä osa arkea ja nautin siitä, kun saan edes pienen hetken päivittäin kuunnella jotain innostavaa kirjaa, podcastia, kehittää omaa toimintaani tai vaikka jutella jonkun kanssa oppimisen teemoista.
– Jonna Lemmetti
Oppimisen ilon luonteenvahvuuden aktivointi
Oppimisen iloa luonteenvahvuutena voit aktivoida esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- Tutustu johonkin uuteen harrastukseen tai aktiviteettiin, jota voit harjoittaa läheisen henkilön kanssa yhdessä.
- Pyri etsimään ja tutustumaan uuteen ihmiseen, joka tietää jostain aiheesta, josta sinä haluaisit oppia lisää.
- Pohdi mistä aiheista työkaverisi tietävät paljon ja pyydä heitä jakamaan tätä tietoa.
- Käytä tauon aikana 5–10 minuuttia aikaa tiedon etsimiseen jostain ihan uudesta aiheesta.
- Suuntaa oppimisen ilo sisäänpäin ja pyri tutustumaan itseesi ja siihen kuka sinä olet paremmin. Pohdi, mitä kaikkia vahvuuksia sinulla on, mistä vahvuudet mahdollisesti kumpuavat (perheestä, muista ihmissuhteista, aiemmista kokemuksista) sekä mieti, miten olet käyttänyt omia vahvuuksiasi.
- Pohdi mihin itsellesi uuteen aihealueeseen (esim. puutarhan hoitoon, kokkailuun, ruuan valmistukseen, kielten opiskeluun tms.) voisit soveltaa oppimisen ilon luonteenvahvuutta.
- Lue päivittäin pätkä jotain kirjaa ”vain” sen tuottaman ilon vuoksi.
- Valitse itseäsi kiinnostava aihepiiri, jonka asiantuntijaksi päätät tulla ja ala keräämään aihepiiriä koskevaa kirjallisuutta itsellesi.
- Jos koet, että jokin aihe on tylsä, niin pyri palauttamaan mieliisi, miksi haluat tai miksi sinun olisi hyvä oppia kyseisestä aiheesta lisää. Mitä hyvää oppimisesta seuraisi, mihin arvoon se mahdollisesti liittyy, miksi se on merkityksellinen aihe sinulle?
Useissa tutkimuksissa on havaittu, että oppimisen ilo luonteenvahvuutena yhdistyy myönteisiin kokemuksiin, jotka puolestaan tukevat hyvinvointia. Oppimisen ilo on myös yhteydessä akateemiseen menestykseen ja johtaa syvemmän tason osaamiseen ja kompetenssiin. Oppimisen ilo voi olla erityisen hyödyllinen myös myöhemmällä iällä, koska antaa suojaa ikääntymisen myötä uhkaavaa kognitiivista vajetta vastaan. Tutkimusten mukaan kiinnostusten ylläpito näkyy ikääntyneiden parempana fyysisenä ja psyykkisen terveytenä.
Oppimisen ilo korreloi eniten uteliaisuuden, kauneuden ja erinomaisuuden arvostuksen, kriittisen ajattelun, luovuuden ja innostuksen kanssa.
Oppimisen ilon ali- ja ylikäyttö
Oppimisen ilon alikäyttö voi näkyä siten, että kohdistat sen tiettyihin aihepiireihin, mutta jätät sen hyödyntämättä joissakin tärkeissäkin henkilökohtaisissa tai työhön liittyvissä aihepiireissä. Alikäyttö voi johtua kiinnostuksen tai uteliaisuuden puutteesta. Oppimisen ilon alikäyttö voi näkyä myös ihmissuhteissa siten, että tulee ottaneeksi toiset itsestään selvyyksinä, eikä enää ole kiinnostunut heidän ominaisuuksistaan tai ajatuksistaan. Oppimisen ilon puute tai alikäyttö ei ole sama asia kuin matala koulutustaso. Oppimisen iloa voi käyttää myös muilla tavoin kuin hankkimalla ”virallista koulutusta”. Oppimisen ilon käyttöä kannattaakin arvioida enemmän toiminnan kuin lopputulosten perusteella.
Oppimisen ilon ylikäyttö voi näyttäytyä muille vaikutelmana, että ”sinä tiedät kaiken”, jolloin ei löydy aihetta, johon sinulla ei olisi mitään sanottavaa. Se voi johtaa myös siihen, että annat toisille epäoleellista tietoa tai liikaa tietoa suhteessa heidän tavoitteisiinsa. Se voi ärsyttää muita tai muut voivat kokea sinun hallitsevan liiaksi keskustelua. Mikäli siitä muodostuisi sinulle tiedostamaton toimintamalli, se voisi johtaa siihen, että muut pyrkivät pitämään keskustelun kanssasi minimissä.
Love of learning motto: ”I am motivated to acquire new levels of knowledge, or deepen my existing knowledge or skills in a significant way.” – Niemic & McGrath
Oppimisen ilon luonteenvahvuus omassa toiminnassani
Minä olen hyödyntänyt kyseistä luonteenvahvuutta paljon viime vuosina, kun innostuin opiskelemaan erityisesti positiivista psykologiaa ja siihen läheisesti liittyviä asioita. Luen oikeastaan joka päivä jotain kirjaa. Olenkin haalinut itselleni melkoisen kyseistä aihepiiriä käsittelevän ”kirjaston” itselleni. Uuden mielenkiintoisen kirjan löytäminen saa minut ”hykertelemään mielessäni”. Olen aiemminkin pitänyt lukemisesta ja opiskelusta, mutta erityisen mielenkiintoinen aihe tekee siitä extra-mielekästä. Luulen, että oppimisen ilon luonteenvahvuus on yksi tekijä, joka sai minut hakemaan tohtoriopintoihin. Mahdollisen väitöskirjan aihe liittyy sekin positiiviseen psykologiaan.
Luen myös Hesaria päivittäin ja välillä huomaan siihen kuluvan vahingossa turhankin paljon aikaa, kun löydän lehdestä mielenkiintoisia juttuja. Torstait ovat erityisen ”hankalia päiviä” lehden torstai-liitteen vuoksi.
Miten oppimisen ilon luonteenvahvuus näkyy sinun toiminnassasi?
Luonteenvahvuuksista voit lukea lisää täältä.
Lähteet:
Dean 2004. Defining Love of Learning. Newsletter of University of Pennsylvania. https://www.authentichappiness.sas.upenn.edu/newsletters/authentichappinesscoaching/learning
Niemic & McGrath 2019. The Power of Character Strenghts.
Niemic 2018. Character Strenghts Intervetions.
Peterson & Seligman 2004. Character Strenghts and Virtues. A handbook and classification.
