PERMA+-malli* on hyvinvointimalli ja se on yksi positiivisen psykologian tärkeimmistä teorioista. Sen kehitteli positiivisen psykologian isäksi kutsuttu Martin Seligman. Suomen kielessä PERMA+-mallista voidaan käyttää esimerkiksi nimeä kukoistuksen kehä.
PERMA-malli ja luonteenvahvudet (character strenghts) liittyvät erityisen läheisesti toisiinsa. Luonteenvahvuuksia kutsutaan myös kukoistuksen rakennuspalikoiksi.
PERMAV-mallin synty ja mallin osa-alueet
Alun perin Seligman ajatteli, että positiivisen psykologian tutkimuskohteena ja tavoitteena oli onnellisuus. Siksi hänen vuonna 2002 julkaistun kirjansa nimi oli ”Aito onnellisuus” (Authentic Happiness). Tällöin malliin sisältyi jo kolme ensimmäistä PERMA-mallin osa-aluetta (myönteisyys, uppoutuminen ja merkitys). Hänen mukaansa tähän aikaan onnellisuutta voitiin parhaiten mitata elämäntyytyväisyydellä.
Myöhemmin Seligman päätyi siihen lopputuloksen, että positiivisen psykologian tutkimuskohteena ja tavoitteena tulee olla pikemminkin hyvinvointi.
Sen jälkeen hän julkaisi vuonna 2011 kirjan ”Kukoistus” (Flourishing). Tässä kirjassa hän esitteli täydennetyn mallin, jota kutsutaan PERMA-malliksi eli kukoistuksen kehykseksi.
Kukoistus sopii ehkä hieman huonosti suomen kieleen, mutta Seligmanin mielestä kukoistus kuvaa hyvin ihmisen hyvinvointia ja onnellisuutta. Kukoistuksen mittaamiseen hän kehitti PERMA-mallin, jota hän kutsuu hyvinvointiteoriaksi. Sen nimi muodostuu seuraavista osa-alueista:
Positive emotion (myönteisyys ja elämänhallinta)
Engagement (uppoutuminen; vahvuudet, flow ja työnimu)
Meaning (merkitys; merkityksellinen työ ja elämä)
Relationships (ihmissuhteet; aito ja merkityksellinen yhteys muihin)
Accomplishment (aikaansaaminen; tavoitteiden saavuttaminen).
Myöhemmin malliin on lisätty vielä kuudes kohta Vitality (elinvoimaisuus ja kehosta huolehtiminen).
Lisäyksen malliin tekivät Emiliya Zhivotovskaya and Louis Alloro.
Jokainen mallin osa-alue täyttää nämä kolme ehtoa:
- Se edistää hyvinvointia;
- Ihmiset tavoittelevat sitä sen itsensä vuoksi, eikä välineenä saadakseen jotain muuta; sekä
- Se määritellään ja sitä voidaan mitata riippumattomasti muista osa-alueista.
PERMAV-malli ja luonteenvahvuudet
Positiivisen psykologian tarkoittamia luonteenvahvuuksia (character strenghts), kutsutaan kukoistavan ja hyvän elämän (flourishing life) rakennuspalikoiksi. Kaikkien 24 luonteenvahvuuden käyttö edistää hyvinvointia ainakin kaikilla mallin viidellä alkuperäisellä osa-alueella, eli ne edistävät myönteisyyttä, uppoutumista, merkitystä, ihmissuhteita ja aikaansaamista. Luonteenvahvuuksista voit lukea lisää aiemmista blogikirjoituksistani esimerkiksi täältä ja täältä.
Seuraavaksi kerron tarkemmin jokaisesta PERMAV-mallin osa-alueesta.
Myönteisyys
Myönteisillä tunteilla on iso vaikutus hyvinvointiimme. Myönteiset tunteet käsittävät esimerkiksi toivon, kiinnostuksen, ilon, rakkauden, myötätunnon, ylpeyden, hauskuuden ja kiitollisuuden.
Myönteisillä tunteilla on Barbara Fredricksonin teorian mukaan kahdenlaisia vaikutuksia, jotka ovat laajentavat ja rakentavat vaikutukset.
Laajentava vaikutus perustuu siihen, että myönteiset tunteet laajentavat ajatteluamme ja auttavat meitä huomioimaan laajemmin erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia.
Rakentava vaikutus puolestaan vahvistaa hyvinvointia ja voimavaroja pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi terveys ja immuunipuolustus paranevat, ja kyvykkyyden ja hallinnan tunteet lisääntyvät. Myönteisistä tunteista ja niiden vaikutuksesta voit lukea lisää täältä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että myönteiset tunteet lisäävät fyysisiä, älyllisiä, psykologisia ja sosiaalisia resursseja, jolloin resilienssi ja hyvinvointi yleisesti kasvavat.
Luonteenvahvuuksista myönteisyyden kanssa korreloivat erityisesti huumori, innostus, sosiaalinen älykkyys ja rakkaus. Tosin kaikki muutkin luonteenvahvuudet edistävät kaikkia PERMA-mallin osa-alueita.
Uppoutuminen
Uppoutuminen tarkoittaa pitkälti flow-tilaa (ja työn imua), jolloin aika ja paikka menettävät merkityksensä. Aika kuluu tällöin kuin siivillä. Flow tilaan pääsee todennäköisemmin silloin, kun tehtävä on omiin kykyihin nähden juuri sopivan haastava.
Lisäksi ihmiset kokevat todennäköisemmin flow:ta silloin, kun he voivat käyttää omia luonteenvahvuuksiaan (character strenghts). (Jollet vielä ole tehnyt VIA-testiä, voi tehdä sen veloituksetta sivulla www.viacharacter.org.)
Hyviä tapoja lisätä uppoutumisen tunnetta voivat olla esimerkiksi:
- Sellaisten asioiden tekeminen, joista olet todella kiinnostunut tai joiden tekemisestä todella pidät;
- Läsnäolon harjoitteleminen;
- Ajan viettäminen luonnossa ja ympäristön tapahtumien tarkkaileminen; sekä
- Omien luonteenvahvuuksien tunnistaminen ja harjoittaminen ja niiden käyttäminen asioihin, joissa olet taitava.
Uppoutumista luonteenvahvuuksista edistävät erityisesti innostuksen, uteliaisuuden, toivon, sinnikkyyden ja näkökulmanottokyvyn luonteenvahvuudet.
Ihmissuhteet
Ihmissuhteilla tarkoitetaan PERMAV-mallissa kaikkia myönteisiä ihmissuhteita, joita sinulla on esimerkiksi perheen, ystävien tai työkavereiden kanssa. Tähän osa-alueeseen liittyy myös se, että ihmiset ovat pohjimmiltaan sosiaalisia olentoja – toiset enemmän ja toiset vähemmän.
Oletko huomannut, että koet myönteisiä tunteita useimmiten silloin, kun olet toisten seurassa. Hyvät ihmissuhteet edistävätkin myönteisiä tunteita.
Ihmissuhteet ovat yksi eniten onnellisuuteemme ja hyvinvointiimme vaikuttavista tekijöistä niin vapaa-ajalla kuin työelämässä. Ihmissuhteiden merkityksestä voit lukea enemmän täältä.
Ihmissuhteita voit kehittää esimeriksi seuraavilla tavoilla:
- Ole yhteydessä ihmisiin, joiden kanssa et ole ollut yhteydessä vähään aikaan;
- Kun tapaat ihmisiä, joita et tunne niin hyvin, kysy heiltä kysymyksiä oppiaksesi tuntemaan heitä paremmin; ja
- Osallistu harrastukseen tai ryhmään, joka kiinnostaa sinua.
Myönteisten ihmissuhteiden kanssa luonteenvahvuuksista korreloivat eniten yhteistyön, rakkauden ja ystävällisyyden luonteenvahvuudet.
Merkitys
Merkityksellä Seligman tarkoittaa ihmisen tarvetta kuulua johonkin suurempaan kokonaisuuteen ja palvella jotakin itseään suurempaa. Tällöin ihminen kokee, että hänellä itsellään ja omalla tekemisellään on arvoa muille. Merkityksen kokemus aikaansaa lisäksi myönteisiä tunteita. Merkitykseen liittyvät vahvasti muut ihmiset – suhteet heihin antavat elämälle merkitystä ja tarkoitusta.
On tärkeää huomioida, että eri ihmisille merkitystä ja tarkoitusta tuovat vähän erilaiset asiat. Merkityksen lähteitä voivat olla esimerkiksi oman ammatin harjoittaminen, politiikka, vapaaehtoistyö, luovuus tai hengelliset uskomukset.
Amy Wrzesniewski on sitä mieltä, että merkitystä voi löytää mistä tahansa työstä. Monestikaan työyhteisöissä ei välttämättä osata sanoittaa, miten yhteisön tehtävä on merkityksellinen ja auttaa siten työntekijöitä kokemaan merkityksellisyyden tunnetta. Työntekijä voi pohtia asiaa toki myös itsekseen, ja tällöin kokemus riippuu pitkälti myös siitä, mistä näkökulmasta omaa työtä katsoo.
Merkityksen kokemukseen vaikuttavat paljon henkilön omat arvot, omat vahvuudet ja se mikä itse kullekin on tärkeää. Merkityksen kokemus voi muuttua, ja yleensä se muuttuukin elämänvarrella. Näin ollen tätä asiaa on hyvä pohtia aina aika-ajoin.
Merkitys tai sen puute vaikuttaa paljon hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan merkityksellisyyden puute on vakava ongelma, joka voi johtaa masennukseen tai jopa vielä pahempiin lopputulemiin.
Merkitystä voit pyrkiä lisäämään esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- Vietä aikaa itsellesi tärkeiden ihmisten kanssa;
- Pohdi miten voisit käyttää omaa intohimoasi toisten ihmisten auttamiseen;
- Liity yhteisöön tai ryhmään, jonka tavoite on itsellesi tärkeä; tai
- Kokeile luovasti uusia asioita löytääksesi itsellesi tärkeitä asioita.
Luonteenvahvuuksista merkitystä edistävät erityisesti henkisyys, kiitollisuus, toivo, innostus ja uteliaisuus.
Aikaansaaminen
Aikaansaamisella tarkoitetaan itselle tärkeiden tavoitteiden eteen työskentelyä, jolloin henkilö on sisäisesti motivoitunut tekemään sitä, mitä hän tekee. Tällöin ihminen yleensä tekee asioita tekemisensä itsensä takia, eikä vain saavuttaakseen tietyn tavoitteen tai päämäärän. Näin jo matka tavoitteeseen on itsessään merkityksellinen. Useimmiten matkalla tavoitteiseen ihminen kehittyy ja kasvaa, jolloin hyvinvointi lisääntyy.
Osa henkilöistä kokee tavoitteiden asettamisen hyvänä ja osa huonona asiana. Jälkimmäisessä tapauksessa on usein kyse siitä, että henkilö ajattelee tavoitteen olevan sama asia kuin suorittaminen. Sen vuoksi tavoitteiden asettaminen koetaan ikäväksi asiaksi.
Monesti tavoitteen asettamiseen liittyy tällöin se, että sen asettaa joku muu, jolloin puhutaan ulkoisesti motivoivista asioista. Eli tavoitteeseen pyritään sen vuoksi, että näin kuuluu tehdä tai siitä saa rahaa tai joku muu haluaa sinun tekevän niin. Ulkoisten tavoitteiden, eli ulkoisesti motivoivien tavoitteiden, tavoittelemisen on havaittu olevan yhteydessä sekä henkiseen että fyysiseen pahoinvointiin.
Kun asetamme tavoitteita sisäisestä motivaatiosta lähtien ja siten, että ne ovat linjassa omien arvojemme ja vahvuuksiemme kanssa, tavoittelemme asiaa oman itsemme ja tekemisen itsensä vuoksi. Se vaikuttaa elämäämme ja hyvinvointiimme positiivisesti.
Tavoitetta voidaan ajatella myös elämän suuntana. Se auttaa matkan varrella tekemään, kokemaan ja saavuttamaan sellaisia asioita, joita itse toivot. Lisäksi se auttaa tekemään valintoja ja keskittymään oikeisiin asioihin. Tällöin osaat helpommin valita mihin suuntaan käännyt risteyksestä.
Onnellisuuden kokemus syntyy usein siitä, että voit matkallasi kohti tavoitetta tehdä itsellesi merkityksellisiä ja arvokkaita asioita.
Jos kaipaat lisää vinkkejä tavoitteiden saavuttamiseen, niin löydät niitä täältä.
Elinvoimaisuus
Elinvoimaisuudella tarkoitetaan tuntemusta siitä, että on terve, kykenevä ja energinen. Tällöin henkilö kokee olevansa hyvällä, positiivisella tavalla energinen, eli ei esimerkiksi vihainen tai hermostunut.
Elinvoimaisuus kattaa niin fyysisen kuin henkisen terveyden ja hyvinvoinnin. Huonot elintavat, liikkumattomuus ja liiallinen stressi vaikuttavat kaikki negatiivisesti elinvoimaisuuteen.
Elinvoimaisuuteen sisältyy myös energian hallinta. Sillä tarkoitetaan riittävää palautumista päivä-, viikko- ja vuositasolla. Elinvoimaisuudesta huolehtiminen lisää myös resilienssiäsi.
”A vital person is someone whose aliveness and spirit are expressed not only in personal productivity and activity-such individuals often infectiously energize those with whom they come into contact.” (Peterson and Seligman, 2004)
Elinvoimaisuutta voit lisätä monella tavalla. Tässä on muutamia esimerkkejä, joita voit hyödyntää:
- Tee asioita, joita haluat tehdä eli älä tee vain asioita, joita täytyy tehdä;
- Huolehdi riittävästä unen saannista ja syö hyvin ja terveellisesti erityisesti aamulla;
- Jos sinulle sopii aamuliikunta, niin ota se osaksi tapojasi;
- Yritä ottaa vielä aktiivisempi rooli organisaatioissa, johon jo kuulut;
- Pyri etsimään intohimon lähteesi. Mitä sinä aidosti haluaisit tehdä? Jos olet jo sen löytänyt, niin varaa sille riittävästi aikaa. Jos et ole, niin jatka etsimistä. Voit esimerkiksi kokeilla asioita, joista tykkäsit jo lapsena.
PERMA-malli ja luonteenvahvuudet sekä mallin osa-alueiden yhteydet toisiinsa
Tutkimusten (esim. Kaufman 2015) mukaan kaikki PERMA-mallin viisi osa-aluetta korreloivat hyvin vahvasti toisiinsa. Näin ollen henkilöt, joilla oli jollain osa-alueella korkeat pisteet, omasivat korkeat pisteet yleensä myös muillakin osa-alueilla. Vastaavasti henkilöllä, jolla oli matalat pisteet jollakin osa-alueella, oli yleensä matalammat pisteet muillakin osa-alueilla.
Samassa tutkimuksessa huomattiin lisäksi, että jokainen 24 luonteenvahvuudesta korreloi hyvinvoinnin kanssa myönteisesti paitsi yksi luonteenvahvuus. Tämä poikkeus oli nöyryys. Luonteenvahvuuksista voit lukea lisää blogin luonteenvahvuudet kategoriasta. Löydät sen täältä.
Kaikista suurimmat korrelaatiot hyvinvoinnin kanssa olivat toiveikkuuden, kiitollisuuden ja rakkauden luonteenvahvuuksilla.
Pienimmät korrelaatiot löytyivät puolestaan harkitsevuuden, arvostelukyvyn ja itsesäätelyn luonteenvahvuuksilla.
Joka tapauksessa tutkimustulokset vahvistivat sen, että kehittämällä luonteenvahvuuksiasi parannat myös hyvinvointiasi.
Yksittäisistä luonteenvahvuuksista eniten hyvinvointia kehittivät kiitollisuus ja oppimisen ilo. Aika lähelle niitä pääsivät rakkaus, rehellisyys, toiveikkuus ja huumori. Jos haluat keskittyä hyvinvoinnin maksimaaliseen parantamiseen, niin keskity erityisesti kehittämään ja käyttämään kiitollisuuden ja oppimisen ilon luonteenvahvuuksia.
”I am grateful for many things and I express that thankfulness to others” – Gratefulness motto by Niemic and McGrath
“I am motivated to acquire new levels of knowledge, or deepen my existing knowledge or skills in a significant way” – Love of learning motto by Niemic and McGrath
PERMAV-malli ja luonteenvahvuudet ovat siten vahvasti yhteydessä toisiinsa. Voit hyödyntää luonteenvahvuuksia käytännössä hyvinvoinnin edistämiseen PERMAV-mallin osa-alueilla esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- Tunnistamalla toisten ihmisten vahvuuksia ja kertomalla heille huomioistasi;
- Tunnistamalla ja käyttämällä omia luonteenvahvuuksiasi;
- Hyödyntämällä omia luonteenvahvuuksiasi apuna haastavissa elämäntilanteissa;
- Muodostamalla tapoja luonteenvahvuuksiesi käyttämisestä.
* PERMA-malli on alkuperäinen malli, josta puutuu elinvoimaisuuden osuus. PERMAV-mallista käytetään vaihtoehtoisesti ainakin nimityksiä PERMA+-malli, PERMA+H -malli tai PERMA+V-malli. Kaikilla näillä tarkoitetaan samaa asiaa. Osa tutkimuksista on tehty alkuperäisen PERMA-mallin suhteen ja osa laajennetun mallin suhteen. Sen vuoksi mallin kirjoitusasu vaihtelee hieman tekstissä.
Lähteet:
Dean 2021. Vitality [zest, enthusiasm, vigor, energy]. University of Pennsylvania https://www.authentichappiness.sas.upenn.edu/newsletters/authentichappinesscoaching/vitality
Kaufman 2015. Which Character Strengths Are Most Predicative of Well-Being. https://blogs.scientificamerican.com/beautiful-minds/which-character-strengths-are-most-predictive-of-well-being/
Joyllan luentomateriaali 2020.
Madeson 2021. Seligman’s PERMA+ Model Explained: A Theory of Wellbeing. https://positivepsychology.com/perma-model/
Niemic 2017. Character Strengths Interventions. A Field Guide for Practioners.
Niemic & McGarth 2019. The Power of Character Strengths.
O’Brien 2014. PERMA-V: training with rigor & vigor. https://positivepsychologynews.com/news/elaine-obrien/2014111930383
It’s mental. PERMA + V Model. https://www.itsmental.co.uk/PERMA-V-MODEL
Seligman 2011. Flourish: A Visionary New Understanding of Happiness and Well-Being.
Wagner, Gander, Proyer & Ruch 2020. Character Strengths and PERMA: Investigating the Relationships of Character Strengths with a Multidimensional Framework of Well-Being. https://link.springer.com/article/10.1007/s11482-018-9695-z
Pingback: Mitä ovat luonteenvahvuudet ja miten ne liittyvät työhön? - Cloudbalance Oy
Pingback: Uteliaisuus luonteenvahvuutena - Cloudbalance Oy