Positiivinen itsensä johtaminen ja myönteiset tunteet (E)

Positiivinen itsensä johtaminen ja myönteiset tunteet

Myönteiset tunteet ovat keskeisessä roolissa positiivisessa itsensä johtamisessa, koska positiivisen psykologian voima kulminoituu juuri myönteisiin tunteisiin. Niiden huomioiminen ja vaaliminen lisäävät hyvinvointiasi. Ne myös auttavat sinua saavuttamaan omat tavoitteesi.

Tässä kirjoituksessa kerron, mitä kaikkia hyötyjä on myönteisistä tunteista (ja niitä on paljon). Kerron myös, mitä haittapuolia on negatiivisilla tunteilla ja mihin me kuitenkin tarvitsemme niitä. Lopuksi annan muutamia ”työkaluja”, joiden avulla voit hallita tunteitasi.

Myönteisten tunteiden laajentava vaikutus

Barbara Fredricksonin laajenna ja rakenna -teoria on yksi positiivisen psykologian keskeisistä teorioista. Teorian laajentava vaikutus perustuu siihen, että myönteiset tunteet aktivoivat aivoissamme enemmän alueita. Se johtaa siihen, että kykenemme paremmin havaitsemaan erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia.

Sen muita hyviä vaikutuksia ovat luovuuden lisääntyminen, parempi kognitiivinen suoriutuminen ja ongelmaratkaisukyvyn parantuminen lähes kuusinkertaiseksi. (Joylla luentomateriaali 2020 & Wenström 2020, 75–76).

Negatiiviset tunteet toimivat puolestaan päinvastoin. Negatiivisten tunteiden vallassa järki katoaa, ajattelu kiertää kehää, eikä ratkaisuja löydy. Tällöin myös unohdukset ja virheet lisääntyvät, ja epätoivo ja itsesyytökset nostavat helposti päätään. (Tuominen 2018, 23.) Palaan negatiivisiin tunteisiin vielä tuonnempana, mutta tarkastellaan ensin positiivisten tunteiden rakentavia vaikutuksia.

Myönteisten tunteiden rakentava vaikutus

Barbara Fredricksonin teorian mukaan rakentava vaikutus perustuu siihen, että myönteiset tunteet vahvistavat hyvinvointiamme ja voimavarojamme pitkällä aikavälillä. Käytännössä tämä ilmenee seuraavilla osa-alueilla:

fyysisen terveyden ja immuunipuolustuksen paraneminen,
ihmissuhteiden lujittuminen,
kyvykkyyden ja hallinnan tunteiden lisääntyminen,
itsesäätelyn ja selviytymiskeinojen kasvaminen,
merkityksellisyyden kokeminen, ja
tulevaisuuden suunnittelun helpottuminen.

Tämä kaikki puolestaan johtaa parempaan kykyyn selviytyä vastoinkäymisistä ja stressistä. Mitä haastavampi elämäntilanne ja työ meillä on, sitä enemmän tarvitsemme myönteisten tunteiden antamaa voimaa. (Wenström 2020, 76). Olet ehkä kuullut flow:sta ja työn imusta. Osa niiden tehosta perustuu juuri myönteisiin tunteisiin.

Myönteiset tunteet edistävät dopamiinin ja serotoniinin tuotantoa sekä auttavat ajattelemaan nopeammin ja luovemmin. Ne myös vaikuttavat suotuisasti elämän pituuteen. (Joylla luentomateriaali 2020.)

Jätänkö negatiiviset tunteet huomiotta?

Tosiasia on, että elämä ei ole aina positiivista, eikä sen kuulukaan olla. Vaikeudet kuuluvat jokaisen elämään, ja niistä selviäminen voi vahvistaa meitä.

Susanna David on tehnyt tutkimuksen, johon osallistui 70.000 ihmistä. Tutkimuksen mukaan kolmasosa heistä soimasi itseään epämiellyttävistä tunteista tai yritti syrjäyttää ne. Teemme helposti samaa myös muille ihmisille jopa lapsillemme. Epämiellyttävien tunteiden kieltäminen ei kuitenkaan toimi, vaan se päinvastoin vahvistaa niitä.

Tunteet ja merkityksellinen elämä

Susanna David sanookin, että vain kuolleet eivät kärsi stressistä ja muista epämiellyttävistä tunteista. Me elävät tarvitsemme myös epämiellyttäviä tunteita merkitykselliseen elämään. Ne nimittäin kertovat meille, mikä on meille tärkeää, ja auttavat meitä suuntaamaan elämäämme sen mukaisesti. Hän kehottaa kuuntelemaan, mitä sanottavaa tunteilla on meille.

Pitää kuitenkin muistaa, että me omistamme tunteemme, eivätkä tunteet meitä. (Ted Talk, Susanna David “The gift and power of emotional courage”.)

Kielteisillä tunteilla on tarkoituksensa

Negatiivisilla tunteilla on tosiaan oma tarkoituksensa. Niitä kannattaa ehdottomasti kuunnella, koska niillä on yleensä jokin tärkeä viesti meille kerrottavanaan. Keskitä huomiosi niihin vain niin pitkäksi aikaa, kun ne palvelevat sinua, eli älä jää vatvomaan niitä (Joylla luentomateriaali, 2020).

Joskus negatiivisilla tunteilla voi olla pidemmällä aikavälillä myös positiivisia vaikutuksia. Näin käy esimerkiksi edellä kuvatuissa tilanteissa, kun ne auttavat meitä uudelleen suuntaamaan elämäämme. (Ojanen, 2014.)

Avoissamme on negatiivinen vinouma

On myös hyvä tiedostaa, että aivoisamme on evoluution mukanaan tuoma negatiivinen vinouma. Käytännössä tämä vinouma ilmenee esimerkiksi siten, että kun saat kymmenen palautetta ja niistä yhdeksän on myönteisiä ja yksi on negatiivinen palaute, niin huomiosi kiinnittyy helposti pääosin tähän yhteen negatiivisen palautteeseen. Se vuoksi meidän täytyy erityisesti keskittyä huomiomaan hyvät asiat (Joylla luentomateriaali 2020.)

Tunteiden vaikutus hyvinvointiin

Tunteilla ja niiden säätelyllä on tärkeä yhteys psyykkiseen hyvinvointiimme. Säätelemättömät negatiiviset tunteet ovat merkittävä terveysriski. Sen lisäksi säätelemättömät negatiiviset tunteet tekevät elämästämme kurjaa. (Nummenmaa 2019, 277.) Myönteisillä tunteilla on päinvastainen vaikutus myös hyvinvointiin.

Sanna Wenström luonnehtiikin innostusta aktiiviseksi hyvinvoinniksi. Positiivinen itsensä johtaminen myönteisten tunteiden avulla edistääkin optimaalista hyvinvointia. Se kasvattaa voimavaroja ja resilienssiä (Wenström 2020.)

On hyvä ymmärtää, että tunteiden kokeminen liittyy vahvasti temperamenttiin. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella meillä on oma ”lähtöasetus” sen suhteen, kuinka helposti koemme myönteisiä tai kielteisiä tunteita. Se onkin tärkeää ymmärtää ja hyväksyä, jotta emme aseta itsellemme vääränlaisia paineita.

Kaikkien on kuitenkin mahdollista tuntea myönteisiä tunteita, mutta toisille se on luontaisesti helpompaa. Helpommin negatiivisuuteen taipuva henkilö joutuu kuitenkin näkemään enemmän vaivaa eli kiinnittämään tietoisemmin huomiota omaan ajattelutapaansa, tulkintoihinsa ja toimintaansa. (Wenström 2020.)

Tunteiden vaikutus tavoiteasetantaan

Tunteet vaikuttavat myös tavoitteiden asettamiseen. Tutkimusten mukaan enemmän positiivisia tunteita kokevat ihmiset asettavat itselleen korkeampia ja haastavampia tavoitteita. Tämä johtuu siitä, että hyvällä mielellä usko omiin kykyihin on vahvempi ja sen vuoksi rimakin asetetaan korkealle. Mielen taas ollessa matalalla, pienemmätkin tavoitteet tuntuvat suurilta ja sen vuoksi rimaa lasketaan selvästi alemmas. (Rantanen, Leppänen ja Kankaanpää 2020.)

Tunneälykkyyttä ja tunnetaitoja kannattaa harjoittaa. Muun muassa Travis Bradberry on tutkinut asiaa ja todennut seuraavasti: ”Vuosikymmenten tutkimus osoittaa tunneälyn olevan se tekijä, joka erottaa huippusuoriutujat muista. Yhteys on jopa niin suuri, että 90 %:lla huippusuoriutujista on korkea tunneäly.” (Joylla luentomateriaali 2020.)

Positiivinen itsensä johtaminen (D) ja myönteiset tunteet (E)

Miten minun kannattaa huomioida tunteet positiivisessa itseni johtamisessa? Koska ihmiset ovat erilaisia, samat keinot eivät toimi kaikilla ihmisillä. Sen vuoksi kannattaa itse testata, mikä

toimii omalla kohdalla. (Ojanen 2018, 49.) Seuraavaksi kerron sinulle muutamia yleisesti hyväksi havaittuja keinoja.

Negatiivisten tunteiden hallinnassa auttavat rentoutuminen ja miellyttävien asioiden kokeminen. Rentoutuminen perustuu siihen, että kun kehoa rauhoitetaan, se auttaa myös mieltä rauhoittumaan. (Ojanen 2018, 49.)

Myönteisten tunteiden vaalimisessa voi käyttää apuna esim. kiitollisuuspäiväkirjaa, onnistumispäiväkirjaa sekä niin sanottuja ilopillereitä. Kiitollisuudella on tutkimusten mukaan merkittäviä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia.

Myönteisiä tunteita voi myös ”hehkuttaa”, jolla tarkoitetaan myönteisten tunteiden ja/tai tapahtumien ajattelua, niistä puhumista eli niiden jakamista, ja kirjoittamista (Joylla luentomateriaali 2020).

Ilopillerit

Ilopillerit ovat pieniä ja nopeasti tehtäviä asioita, jotka saavat sinut hyvälle tuulelle. Sinulle itsellesi sopivia ilopillereitä sinun kannattaa omalta osaltasi pohtia jo valmiiksi, jotta voit ottaa ilopillerin tarpeen mukaan nopeasti käyttöön. Esimerkkejä ilopillereistä ovat mieluisat valokuvat, lempimusiikkisi, lemmikkisi (tai sen valokuva) tai hauska lyhyt video (Joylla luentomateriaali 2020).

Vaikuttamisen kehä

Yksi hyvä työkalu on myös vaikuttamisen kehä. Sen ajatus ja toiminta perustuu siihen, että se auttaa sinua pohtimaan onko asia sellainen, johon:

et voi vaikuttaa etkä päättää, vai
voit vaikuttaa, mutta et voi päättää, vai
voit vaikuttaa ja päättää.

Negatiivisten tunteiden osalta suurin huomio kannattaa antaa asioille, joihin voit vaikuttaa ja päättää. Jonkin verran huomiota kannattaa antaa asioille, joihin voit vaikuttaa, mutta et päättää. Sen sijaan kovinkaan paljoa sinun ei kannata kiinnittää huomiotasi niihin kielteisiin asioihin, joihin et voi vaikuttaa ja joista et voi päättää, koska niihin käytetty aika ja energia on pitkälti hukkaan heitettyä, eikä vie sinua eteenpäin. (Business Coaching Institute koulutusmateriaali.)

Tavat apuna tunteiden säätelyssä

Tunteiden säätely on helpompaa ennakoivasti kuin reaktiivisesti negatiivisten tunteiden jo ollessa vallalla. Tämä jälkimmäinen tilanne kuormittaa mieltä ja kehoa paljon. Itsesäätelykykyämme onkin verrattu lihakseen, joka väsyy käytettäessä ja stressaantuneena.

Tämä voi näkyä vaikkapa siten, että vaativaa ajatustyötä tehdessämme tai opiskellessamme olemme alttiimpia nappaamaan pari herkkua ruokakaapin ohi kävellessämme. Tämä johtuu siitä, että psykologinen energiavarastomme ei enää riitä itsehillintään. Levänneeltä mieleltä se onnistuu helpommin. (Nummenmaa 2019, 280.)

Ennakoiva tunteiden säätely ei sen sijaan kuluta itsehillintäämme. Ennakoiva tunteiden hillintä edellyttää kuitenkin kykyä ja työtä omien tunteiden ja niitä laukaisevien tekijöiden tunnistamiseen ja oman ympäristön havainnoimiseen. Tämä lisää todennäköisyyttä kokea myönteisiä tunteita ja pienentää todennäköisyyttä kokea kielteisiä tunteita. (Nummenmaa 2019, 280.)

Tunteiden tarkkailu apuna tapojen muodostamisessa

Voit tarkkailla itseäsi ja tunteitasi esimerkiksi kahden viikon ajan. Tarkkailussa voit käyttää seuraavia apukysymyksiä:

Mitkä asiat lisäävät myönteisyyttäsi?
Miten voisit lisätä näitä asioita?
Mitkä asiat tuottavat sinulle epämukavia tunteita?
Miten voisit vähentää näitä asioita?

Näiden tekemiesi havaintojen perusteella voit muodostaa itsellesi tapoja, jotka lisäävät todennäköisyyttä kokea myönteisiä tunteita.

PRIDE-teoria ja seuraava kirjoitus

Seuraavassa kirjoituksen osassa keskityn erityisesti vuorovaikutukseen itsen ja muiden kanssa (R). Itsensä positiivisessa johtamisessa keskeistä on oma suhde itseen ja myös yhteistyö toisten ihmisten kanssa. Vuorovaikutusta itsensä kanssa voi edistää esimerkiksi itsemyötätunnon avulla.

Ensimmäisestä kirjoituksen osasta kertauksena vielä se, että PRIDE-teorian nimi muodostuu seuraavista osa-alueista:

P Positive practices – myönteiset käytänteet
R Relationship enhancement – vuorovaikutus ja yhteistyö
I Individual attributes – yksilöllisten vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen
D Dynamic leadership – positiivinen johtaminen
E Emotional wellbeing – myönteiset tunteet. (Wenström 2020, Positiivinen johtaminen).

Kirjoitussarjan ensimmäisen osan voit lukea täältä.