Sosiaalinen älykkyys luonteenvahvuutena auttaa tunnistamaan sekä toisten että omat motiivit ja tunnetilat, jolloin on helpompi sopeutua ja valita oikeat sanat erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa.
Tunteiden ja motiivien tunnistamisen lisäksi sosiaalisen älykkyyden luonteenvahvuus tukee tunteiden ilmaisemisessa tilanteeseen sopivalla tavalla. Joskus se voi myös tarkoittaa sitä, että tunteet voi olla parempi jättää ilmaisematta. Luonteenvahvuuteen kuuluvat; tunnetietoisuus ja sosiaalinen sopeutuminen, auttavat ihmissuhteiden rakentamisessa.
Sosiaalista älykkyyttä voi kuvailla myös sosiaalisen ilmapiirin ja tilanteiden lukutaidoksi. Tämä tarkoittaa myös niitä seikkoja, joita ei sanota ääneen. Empatiakyky eli kyky asettua toisen asemaan on olennainen osa sosiaalista älykkyyttä.
Tämän luonteenvahvuuden omaava on tottunut huomioimaan sekä sanallisen että sanattoman viestinnän. Sanojen lisäksi hän huomioi sen, miten toinen henkilö esittää asian. Hän rekisteröi, vaikuttaako toinen henkilö esimerkiksi vihaiselta, surulliselta, onnelliselta tai pelokkaalta. Ottaako henkilö katsekontaktin vai suuntautuuko katse toisaalle. Onko puhujan äänensävy voimakas ja suora, pehmeä ja hellä vai vaihteleeko puheen intensiteetti. Hän osaa arvioida, miten tilanne mahdollisesti tulee kehittymään.
Parhaimmillaan sosiaalisen älykkyyden vahvuus auttaa sinua kartoittamaan vallitsevan sosiaalisen tilanteen nopeasti sekä sopeutumaan tilanteeseen sujuvasti ja joustavasti tilanteen eläessä. Se voi myös auttaa sinua edistämään ihmisten välistä yhteistyötä viisaan, tilanteeseen sopivan viestinnän ja toiminnan avulla. Sosiaalisesta älykkyydestä voidaan käyttää myös nimitystä sosiaalinen kyvykkyys.
Sosiaalisen älykkyyden kolme eri osa-aluetta
Joidenkin tutkijoiden mukaan sosiaalinen älykkyys voidaan jakaa kolmeen eri osa-alueeseen, jotka ovat sosiaalinen eli interpersoonallinen älykkyys, intrapersoonallinen älykkyys ja tunneälykkyys.
Sen lisäksi, että sosiaalinen älykkyys luonteenvahvuutena auttaa ymmärtämään toisia ja toimimaan sosiaalisissa tilanteissa (interpersonal intelligence), se auttaa ymmärtämään itseä ja toimimaan itsen kanssa eli tunnistamaan omia tunteita ja johtamaan niitä sekä arvioimaan omaa toimintaa ja omia motiiveja (intrapersonal intelligence).
Gardnerin mukaan intrapersoonallinen älykkyys (intrapersonal intelligence) kostuu seuraavasta viidestä osa-alueesta:
- käsitys sisäisistä signaaleista erityisesti tunteista ja mielialoista,
- käsitys siitä, miten hyvin suoriudun erilaisista tehtävistäni,
- ymmärrys omista mentaalisista prosesseista,
- kehittyvä identiteetti, joka tuo tietoisuuden omista rajoista ja
- käsitys itsestä omana, muista erottuvana persoonana.
Tunneälykkyys (emotional intelligence) voidaan puolestaan jakaa Mayerin ja Saloveyn teorian mukaan neljään osa-alueeseen, jotka ovat:
- tunteiden havaitseminen itsessä ja muissa,
- tunteiden käyttäminen ajattelun (kognitiivisen prosessin) tukena,
- tunteiden ymmärtäminen; kyky ymmärtää niiden sekoittuminen ja muuttuminen ajan myötä ja
- tunteiden johtaminen; niiden tarkkailu ja sääntely henkilökohtaisen ja sosiaalisen kasvun sekä hyvinvoinnin tukena.
Kaikki nämä kolme eri ulottuvuutta (intrapersoonallinen, interpersoonallinen ja tunneälykkyys) edistävät selviytymistä ja tukevat hyvinvointia. Sosiaalisen älykkyyden luonteenvahvuus on yksi eniten miellyttävän elämän (a pleasurable life) kanssa korreloivista vahvuuksista. Se toimii myös suojaavana puskurina stressin ja trauman kielteisiä vaikutuksia kohtaan.
Social intelligence motto:
”I am aware of and understand my feelings and thoughts, as well as the feelings of those around me.”
– Niemic & McGrath
Sosiaalinen älykkyys luonteenvahvuutena – hyödyt käytännössä
Sosiaalisen älykkyyden luonteenvahvuudesta on tutkimusten mukaan monenlaisia hyötyjä.
- Sosiaalinen ja tunneälykkyys auttaa neuvottelemaan toisten ihmisten kanssa niin yksityis- kuin työelämässä.
- Sosiaalinen älykkyys tuo miellyttävyyttä erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Se auttaa myös tutustuttaessa uusiin ihmisiin ja osallistuttaessa uusiin kokemuksiin.
- Kyky tunnistaa omia ja toisten tuntemuksia yhdistyy parempaan mentaaliseen ja fyysiseen terveyteen, työssä suoriutumiseen ja parempiin ihmissuhteisiin.
- Kyky tunnistaa sosiaalinen tilanne ja vastata toisten erilaisiin tunnetiloihin, temperamentteihin, motivaatioihin ja aikomuksiin auttaa luomaan luottamusta ja rakentamaan ihmissuhteita.
Sosiaalinen älykkyys luonteenvahvuutena ja sen aktivointi
Sosiaalisen älykkyyden luonteenvahvuutta voit aktivoida esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- Kun huomaat olevasi jonkun henkilön kanssa uudelleen tilanteessa, jossa teillä on erilaiset näkemykset asiasta, yritä löytää yksi tai useampi myönteinen huomio toisen henkilön kommenteista tai mielipiteistä.
- Kysy joltain läheiseltä, mitä hän arvostaa sinun vuorovaikutustavassasi eniten. Kysy myös, mitä hän toivoisi sinun tekevän toisin.
- Pitäydy sanomasta voimakasta ja asiaan vaikuttavaa argumenttia, jota voisi luonnehtia keskustelun ”voittaja-argumentiksi”, mutta joka todennäköisesti pahoittaisi jonkun henkilön mielen.
- Ole työtoverisi tukena, kun huomaat hänen olevan poissa tolaltaan tai stressaantuneen työ- tai yksityisasian takia. Tarjoa huomaavaisesti mahdollisuutta puhua asiasta. Mikäli toinen on halukas kertomaan asiasta, muista pääosin kuunnella puhumisen sijaan.
- Aloita työssä keskustelu jonkun vähemmän tutun henkilön esim. työkaverin, vahtimestarin tai siivoojan kanssa ja osoita olevasi kiinnostunut hänen tekemisistänsä tai kuulumisista.
- Jos huomaat lähiympäristössäsi jonkun yksinäisen tai poissa tolaltaan olevan henkilön, lähesty häntä käyttäen apuna sosiaalisen älykkyyden vahvuuttasi.
- Kohdista sosiaalisen älykkyyden vahvuutesi itseesi ja keskity tutkimaan haastavaan tilanteeseen liittyviä tunteitasi ja pohdi, olisiko hyvä kertoa niistä jollekulle.
Sosiaalista älykkyyttä vaikuttaisi olevan vaikea lisätä, mutta sen sijaan tietoa eri sosiaalisen älykkyyden osa-alueista on helppoa lisätä. Tieto ja ymmärrys auttavat kehittämään omaa toimintaa.
Sosiaalinen älykkyys korreloi eniten näkökulmanottokyvyn, johtajuuden, rohkeuden, huumorin ja innostuksen kanssa.
Sosiaalisen älykkyyden ali- ja ylikäyttö
Sosiaalisen älykkyyden alikäyttö voi näyttäytyä ajattelemattomuutena tai harkitsemattomana tunteiden ilmoille päästämisenä. Joskus näin voi käydä sen vuoksi, ettei henkilö lainkaan tiedosta valitsevaa sosiaalisen tilanteen mutkikkuutta. Tämä alikäyttö voi johtua tottumattomuudesta tai sitten väsymyksestä, tylsistymisestä tai liiaksi itseen keskittymisestä.
Kaikilla ihmisillä ei myöskään ole vahvoja tunnetaitoja, jotka auttavat tunteiden tunnistamisessa ja rakentavassa ilmaisussa. Tällöin he eivät myöskään huomaa tunteiden vaikutusta ajatuksiin ja käyttäytymiseen. Erilaisten sosiaalisten tilanteiden kirjo on lähes loputon. Osa ihmisistä on harjaantuneempia tietynlaisiin tilanteisiin ja heikoimmilla toisenlaisissa tilanteissa.
Sosiaalisen älykkyyden ylikäytöstä on kyse silloin, jos huomaat keskittyväsi liiaksi toisiin ihmisiin, jolloin tulet liian varovaiseksi ja rajoitat omaa toimintaasi. Ylikäytöstä on kyse myös silloin, kun huomaat ylianalysoivasi tilanteita, käyttäväsi toisten tunteiden ja ajatusten analysointiin niin paljon aikaa, että jätät itse hyödyntämättä jotain mahdollisuuksia.
Ylikäyttö voi näkyä myös yliempaattisuutena, jolloin keskityt liiaksi toisten ihmisten kärsimykseen ja kipuun, mikä puolestaan voi johtaa masennukseen, ahdistukseen tai loppuun palamiseen.
Lähteet:
Niemic & McGrath 2019. The Power of Character Strengths.
Niemic 2018. Character Strengths Interventions.
Peterson & Seligman 2004. Character Strengths and Virtues. A handbook and classification.
